torstaina, kesäkuuta 22, 2006
Lämmintä pitää
Hämeenlinnassa oltiin cup kisoissa 12.6. ja ilma oli todella lämmin. Heli oli mielissään lämpimästä ilmasta ja ratakin sujui paremmin kuin varmaan koskaan aikaisemmin. Tuloksia pitäisikin päivitellä tuonne tulos sivulle erikseen.
Alkuviikosta oltiin eräällä läheisellä pellolla juoksemassa ja Heli löysi pellolta rusakon. Siinä sai puppe kyytiä kun suuri metsästäjä lähti ajoon :) Itseä oikein hymyilytti, kun toinen pinkoi pupun perässä. Eihän se sitä kiinni saanut, kun pupulla oli sen verran hyvä etumatka ja eipä tuo koirakaan näyttänyt ihan tosissaan juoksevan. Liekö tajunnut ettei sitä kuitenkaan kiinni saa.
Pentu uutisia sen verran, että yhdellä tulevista emä ehdokkaista alkoi juoksut ja nyt sitten sitä jännitellään + muita juoksuja odotellaan.
torstaina, kesäkuuta 08, 2006
Kisoissa
Toinen kisa oli Forssassa toukokuun 3. päivä. Siellä Heli oli aika mukavissa fiiliksissä. Aikaa ei tullut yhtään yli, eihän se vauhti ollut mitään harkkojen tasoa, mutta ihan ok kuitenkin. Kieltoja tuli 3 ja hyllyjäkin tuli :)
Kolmas kisa Janakkalassa 31.5. Mini möllien aikana satoi harmittavasti vettä ja Heliä ällötti ihan kympillä. Vauhti oli aika hakusessa selkeästi sateen takia, mutta etenevää kuitenkin :) Pussi meni ekalla! vaikka se oli vieras (Forssan pussilta tuli hylly) ja märkä YÖK!
Seuraava cup kisa onkin ensi maanantaina 12.6. ja sinne mennään taas katsomaan mitkä ovat fiilikset.
Molemmissa kisoissa Heli on ollut rataantutustumisen aikana Outin sylissä ja itse olen tutustunut aika nopeasti. Selkeästi siitä pahimmasta "paniikki" vaiheesta on päästy ohi ja erityisesti tuolla Forssassa huomasi että ihan kivaakin oli.
Jatkamme siis harjoittelua näissä epiksissä. Meillähän ei ole mitään varsinaisia tavoitteita, kunhan harrastellaan.
Pentu rintamalla odotellaan edelleen uutisia ja hauska tapaus hieman tätä liipaten kävikin Janakkalassa. Tapasimme Stanleyn joka on niiden pentujen isä joita kävimme Ninan luona katsomassa (kyseiset pennut löytyvät tuolta kuvastakin kohdasta Pikkusisko).
Stanley Janakkalan agi cup:ssa

keskiviikkona, toukokuuta 03, 2006
Ikuinen sininen :)
Hieman haikee fiilis oli kun tiesi olevansa tuolla vihatussa ja samalla niin hienossa hallissa. Sinne ei enää mennä ja ensi talven agitreenit ovatkin sitten vielä hieman auki paikan suhteen.
Keskiviikkona ollaan menossa pitkästä aikaa agi-cuppiin Forssaan. Eka osakilpailuhan jäi meidän osalta väliin, kun mä olin ruottissa :(
Saas nähdä miten meidän käy...
Bayvantic aloittettiin taas 2.5.
tiistaina, huhtikuuta 25, 2006
Se keinuu sittenkin!
Usean kouluttajan ja ihmettelyn jälkeen päästiin ongelman ytimeen ja homma alkaa sujua.
Vieläkin mennään ihan hurjan varovasti (lähinnä mun toimesta), ettei vaan pääsisi takapakkia taas tulemaan, mutta Helin keinukammo alkaa selvästi väistyä hiljalleen...
Menee varmasti vielä aikaa ennenkuin annetaan keinun tulla itsekseen alas, mutta kehitys on nyt menossa oikeaan suuntaan.
Forssan agi cuppiin olisi tarkoitus mennä 3.5. kunhan vaan saadaan kyyditys onnistumaan :)
Ensi viikolla siirrytään taas ulos harkkailemaan eli katsotaan millaisia kevätsäitä on tulossa ja josko saataisiin uusia agi kuviakin sivuille. Tuolla hallissa on aivan mahdoton ottaa mitään kuvia, kun siellä on niin kehnot valo-olosuhteet.
keskiviikkona, huhtikuuta 19, 2006
Pikkusisko?

Alkuvuodesta aloitettiin keskustelut Helille pikkusiskon hommaamisesta ja kun Nannalle pitä tulla kääpiöterrierin pentuja oli ns. soppa valmis.
Onni ei kuitenkaan suosinut ja rotukeskustelut kävivät kiivaina Riihimäen suunnalla.
Yhtenä aamuna Jani sitten ilmoitti, että tuleva rotu olisi PPP eli pieni portugalin podengo. Tätä rotua olin aiemmin itsekin pohtinut meille ja nyt aloinkin sitten tosi toimissa selvittää asioita ja soittelin muutamalla kasvattajalle.
Talvilomilla käytiin yhden kasvattajan luona tutustumassa koiriin ja nyt vaan odotellaan pentuja :D
Helin jalka on taas kunnossa ja harkoissa on käyty normaaliin tapaan.
perjantaina, helmikuuta 24, 2006
Harkkataukoa
Ell katsoi kuvia ja huusi minutkin katsomaan, jolloin tuli pieni flashback siltä reissulta, kun jalka meni poikki...melkein pukkasi jo kylmää hikeä siinä parin askeleen aikana, kun kävelin hammaspuhdistuksesta koira sylissä kuvia katsomaan. Ell katsoi minua ja kuvia ja kysyi "että kumpi näistä on ollut poikki" minäkin siinä vaiheessa jo saan järkytykseltäni katsottua kuvia ja oikeassahan tuo on...ei niitä toisistaan erota! Ei minkään sortin jälkiä siitä, että toinen jalka on joskus ollut sellaisessa kunnossa kuin se oli (http://heli.flaming-trout.com/kuvat/xray_2.jpg).
Hieno homma!
Toinen hieno uutinen on se, että neste ei ole kertynyt niveleen, eikä nivelessä ole muutenkaan mitään vikaa...neste on ihon alla. Nyt sitten vaan odotellaan patin laskemista, että päästään taas treeneihin.
Pitää vielä mainita, että tammikuussa käytiin rokotuksissa ja samalla otettiin joku punkkiaine, joka tehoaa kaikenlaisiin mönkijöihin. Noita kun tuntuu olevan liikenteessä, kun tuolla hallillakin käy hurjan paljon koiria.
Viimeisen jännityselementin tällä hetkellä aiheuttaa Sirpa...Pentuja odotellessa :D
tiistaina, tammikuuta 10, 2006
Hilma lainassa

Eilen treeneissä treenikamulla Jennillä (ihminen) alkoi polvi sen verran oireilemaan, että kysyi josko joku haluaisi mennä Hilman kanssa loppuharkat. Minähän tietysti ilmoittauduin vapaaehtoiseksi :D
Hilma pisti mua ihan 6-0 mutta Heliin moinen kokeilu ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään. Jenni varoitti minua kuinka Hilma ei oikein tykkää pöydästä ja niinpä päätin sitä oikein kovasti pöydällä palkita. Hilman jälkeen menin sitten radalle Helin kanssa ja pöydän jälkeen kajautin melko kuuluvan täällä ja sieltä Hilma pinkoikin aivan täyttä kyytiä pöydälle ja häntä heilui hullunlailla, kun neiti odotti palkkiota. Punasteleva Jenni haki omansa pois ja me jatkoimme suoritusta, seuraavan kerran kun nostin katseeni niin taas oli Hilma-veijari pöydällä. :) Hiukkasen nauratti ja ei muka tykkää pöydästä?
Olihan tuo tosi mielenkiintoinen kokemus ja varmasti kokeilen uudelleen jos tilaisuus tulee.
Yläkulmassa poseeraa Hilma (RiMan sivuilta lainaus)...
tiistaina, joulukuuta 27, 2005
Toivo on herännyt!
Lähdössä Heli oli suht ok ja kun ekasta hypystä selvittiin niin ihan kivastihan se sitten lähti menemään. Puomi toisena esteenä oli hieno homma, koska sehän on Helin suosikki esteitä. Kepit tuottivat hieman tuskaa (5 rv) ja aikaa paloi, mutta loppuivathan ne viimeinkin. Loppu radasta meni kuin unessa ja maaliinkin Heli meni kivasti vaikka vika hyppy olikin kohti yleisöä. Itseltä taisi päästä huuto kun maali saavutettiin :D
Loppupäivä sujuikin sitten Anun kanssa tuomarin sihteerin hommissa ja vaikka se olikin hyvää harjoitusta tulevaa korttia varten niin en erityisemmin tykännyt siitä. No onneksi ei kaikesta tarvitse pitää :)
Opetuksena päivän kisasta:
Heli oli huomattavasti enemmän oma itsensä radalla. Syitä tähän?
- oma tuttu halli (tämä on kyllä ennenkin pettänyt)
- ei äänentoisto laitteita
- kylmä ja ihmisten taputukset olivat sellaista lapasilla läpsyttelyä
- Heli oli poikkeuksellisesti Anun sylissä koko rataan tutustumisen ajan ja sillä oli suora näköyhteys minuun koko ajan (tätä pidän itse eniten merkittävänä, koska Heli selvästi seurasi minua koko ajan katseellaan, eikä yhtään pyrkinyt Anun sylistä pois).
- kepeistä pitää tehdä kivempi este, lisää nameja siis...
Koska Heli selvästi vierastaa kisatilannetta, epäilen, että rataantutustuminen on sille viimeinen niitti -> jätän sen yksin pelottavaan paikkaan, nyt se näki koko ajan että olen lähellä ja onhan se harkoissa tottunut rataantutustumiseen eli tietää mitä siitä seuraa, mutta harkoissakin sillä on koko ajan näköyhteys minuun. Kisoissa on niin paljon ihmisiä ja koiria ja lisäksi Heli on niin pieni, että Heli ei ole nähnyt minua ja tuntenut tulleensa hylätyksi?
Jatkossa aion kokeilla tuota syli"temppua" uudelleen.
Pitkästä aikaa hyvä mieli kisan jälkeen ja tuntuu, että harjoitusmotivaatio nousi pitkästä aikaa korkealle.
tiistaina, joulukuuta 06, 2005
Keisarin, eiku Helin uudet vaatteet
Laitankin Helistä kuvan uudessa agilityhaalarissaan tänne teidänkin nähtäville, kun vaan sattuu koira, haalari ja kamera yhtä aikaa samaan paikkaan ;)
Iloista joulun odotusta!
maanantaina, lokakuuta 31, 2005
No joo
Vantaan messuilla käytiin mätsärissä ja mulla oli taas herneet nenässä oikein urakalla...ilmoittautumisissa Heli oli PINSERI!!! (siis ei kääpiöpinseri vaan tavan pinseri), jonossa kun kyselin omaa vuoroa (ei menneet numerojärjestyksessä) Heli oli Manchester (no joo lähempänä kuitenkin) ja sitten pöydällä tuomari kysyi, että miksi tältä on näin paljon lähtenyt karvaa? Vastasin siihen aivan tyynesti, että tämä on aivan normaalikarvainen ENGLANNINKÄÄPIÖTERRIERI! ja tuomari katsoi minua suu auki ja silmät pyöri päässä kuin hedelmäpelissä...siinä sitä taas oltiin.
Sininenhän sieltä rapsahti.
Heli meni oikein nätisti, jopa ryhmäkehässä :) ja pöydälläkin oli ihan hienosti. Karvat vaan jäi kotiin :rolleyes:
Pitäisköhän hankkia sheltti :O
maanantaina, lokakuuta 10, 2005
Onko se tulos vai eikö se ole?
Käytiin ensin kilpailevien radalla (kilpailun ulkopuolella) ja tehtiin ihaaan oma rata! Oli ihan kivaa!
Möllien radalla saatiin sitten 45 virhettä ja aikaa roppakaupalla päälle, kun ei tuo vika este oikeen napannut ollenkaan, että olisi saatu aika poikki...
Että jännää oli, mutta ei ihan tullut selväksi, että saatiinko tulos vai ei??
keskiviikkona, lokakuuta 05, 2005
tiistaina, syyskuuta 27, 2005
Hallissa taas
Keinu on edelleen yhteinen taistelutantereemme, mutta nyt entistä kovemmalla päättäväisyydellä kohti tuloksia!
Reilun viikon päästä on edessä seuran mestaruus kisat ja meillä suhteellisen realistisena (yeah, right!) tavoitteena on saada tulos. Olkoon vaikka 100 tai 200 niin tulosta haetaan.
Tilasin Ruotsista yhden mielenkiintoisen koirakirjan ja voitte olla varmoja, että kuulette siitä lisää, jos siinä kerrotaan jostain uudesta tavasta nähdä maailmaa.
keskiviikkona, elokuuta 17, 2005
Hiljaiseloa
Agilityssa keinu tuottaa edelleen ongelmia, mutta taistellaan :) kova pää meillä on molemmilla...
torstaina, elokuuta 04, 2005
Kisoissa
Menin radalla ja päästin Helin irti, hetken se odottikin ja lähti sitten perääni esteen sivusta. Eka hyppy saatiin tehtyä, mutta seuraavaa estettä ei...Hetken maanittelun jälkeen otin hihnan ja poistuimme takavasemmalle.
Sillä hetkellä oli vaan ihan ok fiilikset, tänään sitten iski taas vitutus.
Tuleekohan tosta koskaan kisavalmista?
tiistaina, heinäkuuta 05, 2005
Turvotusta
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja puolen päivän aikaa katselin, että onhan tuo koira aika jännän näköinen. Puoli päätä oli sen verran turpeana, että nakkasin puolikkaan kyytabletin taas kitaan. Helpottihan tuo, mutta samalla päätin, että jos ei maanantaiksi turvotus helpota niin lähtee mukaan töihin. Illalla oli jo ihan hyvä.
Maanantai aamuna oli toinen puoli (eri kuin sunnuntaina) naamasta vain hieman turvoksissa, mutta tuntui kutisevan kovasti. Jäin kotiin ja soitin heti ysiltä ell aikaa, jonka sainkin puoli kahdeksi. Siihen aikaa likka olikin onnistunut jo rapsuttelemaan itsensä melko kuntoon ja ei tarvinnut eläinlääkärin etsiskellä turvotusta. Kortisonia laitettiin neljän päivän piikki ja antibiotti kuuri viikoksi.
Lisäksi mukaan lähti Bayvantic Vet 0.4 ml. Tämä on uusi sivelyliuos alle neljä kiloisille koirille, jonka pitäisi auttaa hyttysiin, hietasääskiin ja punkkeihin. Mahdollisesti myös murkkuihin. Pitäisi siis auttaa siihen, että jatkossa ei tule tuota turvotusta. Lisäksi menee program eli varsin hyvin suojattu on nyt kaikenlaisia örkkejä vastaan.
torstaina, kesäkuuta 23, 2005
Kun joskus päästäisiin kisoihin...
Kesällä on ollut kova kisabuumi ja kaikki (tai ainakin melkein kaikki) seurakaverit reissailevat kisoissa ihan SM-kisoja myöten...Itselläkin olisi hinkua mennä, mutta ehkä tämä tästä vielä jonain päivänä :O
Ihan kesäkuun alussa käytiin Lohjalla oikeassa koiranäyttelyssä ja Heli sai näyttelyn ainoana ETT:nä kaksi punaista nauhaa!! Oli siinä yleisöllä ihmettelemistä, kun loikimme kehästä pois :) (ei taida tuo punaisen arvostus olla ihan kaikissa piireissä samaa luokkaa).. heh heh.Kovastihan se tuomari Helistä tykkäsi, mutta mitään ihmeempää näyttelykipinää ei itselle tuosta kokemuksesta herännyt. Tykkäsin kyllä paikasta ja erityisesti nurmipohjaisesta kehästä.
Treenit on menneet kivasti ja kun itse vaan pysyy koiran perässä niin mikäs hätä tässä on...