tiistaina, joulukuuta 27, 2005

Toivo on herännyt!

Eilen vietettiin iloista tapaninpäivää kolmiohallin uumenissa epävirallisten kisojen muodossa. Otin Helin mukaan ja hetkellisen pohdinnan jälkeen päätin, että perkule radalle pitää päästä (ehkä edellinen karvas kalkki oli jo unohtunut?).
Lähdössä Heli oli suht ok ja kun ekasta hypystä selvittiin niin ihan kivastihan se sitten lähti menemään. Puomi toisena esteenä oli hieno homma, koska sehän on Helin suosikki esteitä. Kepit tuottivat hieman tuskaa (5 rv) ja aikaa paloi, mutta loppuivathan ne viimeinkin. Loppu radasta meni kuin unessa ja maaliinkin Heli meni kivasti vaikka vika hyppy olikin kohti yleisöä. Itseltä taisi päästä huuto kun maali saavutettiin :D
Loppupäivä sujuikin sitten Anun kanssa tuomarin sihteerin hommissa ja vaikka se olikin hyvää harjoitusta tulevaa korttia varten niin en erityisemmin tykännyt siitä. No onneksi ei kaikesta tarvitse pitää :)

Opetuksena päivän kisasta:
Heli oli huomattavasti enemmän oma itsensä radalla. Syitä tähän?
- oma tuttu halli (tämä on kyllä ennenkin pettänyt)
- ei äänentoisto laitteita
- kylmä ja ihmisten taputukset olivat sellaista lapasilla läpsyttelyä
- Heli oli poikkeuksellisesti Anun sylissä koko rataan tutustumisen ajan ja sillä oli suora näköyhteys minuun koko ajan (tätä pidän itse eniten merkittävänä, koska Heli selvästi seurasi minua koko ajan katseellaan, eikä yhtään pyrkinyt Anun sylistä pois).
- kepeistä pitää tehdä kivempi este, lisää nameja siis...

Koska Heli selvästi vierastaa kisatilannetta, epäilen, että rataantutustuminen on sille viimeinen niitti -> jätän sen yksin pelottavaan paikkaan, nyt se näki koko ajan että olen lähellä ja onhan se harkoissa tottunut rataantutustumiseen eli tietää mitä siitä seuraa, mutta harkoissakin sillä on koko ajan näköyhteys minuun. Kisoissa on niin paljon ihmisiä ja koiria ja lisäksi Heli on niin pieni, että Heli ei ole nähnyt minua ja tuntenut tulleensa hylätyksi?
Jatkossa aion kokeilla tuota syli"temppua" uudelleen.

Pitkästä aikaa hyvä mieli kisan jälkeen ja tuntuu, että harjoitusmotivaatio nousi pitkästä aikaa korkealle.

1 kommentti:

Anu kirjoitti...

Hienoa ! syli on aina valmiina Helitsulle ! T:Anu :D